Arvonnan tulos

Ei mitään uutta auringon alla, ainakaan täällä. Pitkään vaivannut kiire jatkuu ja jatkuu. Vuorokaudesta on selvästi vähennetty tunteja ja kesäkin meni niin nopeasti että takuulla siihenkin on jo verottaja iskenyt. Siemenestä kasvattamani samettiruusu oli kuin olikin kerman vaalea, niinkuin pussissa luvattiin, olen siihen huisin tyytyväinen. Kiirettä syytän siitäkin että en ole ehtinyt reppanaa vaihtaa isompaan ruukkuun, no, kukkii sentään noinkin.

Jo viime syksynä olin tosi tyytyväinen siemenestä kasvatettuihin astereihin, niinpä niitä laitoin tänäkin vuonna.

Onnekkaasti oli kukkapurkkiin joutunut auringonkukansiemen, yksi ainut kukka sieltä kurottelee kohti taivaita.

Vielä yksi ruusunkukka.

Krysanteemi kirpparilta ostetussa metalliämpärissä.

Vähän myöhään laitoin hajuhernettä kasvamaan, nyt se kukkii vasta hienoja valkoisia kukkiaan.

Kiireessä järjestin pojan 8-v synttärit, mies oli kätevästi työ/huvi?tms matkallaan, mutta saapui sopivasti valmiiseen kahvipöytään.

Joissakin puuhissa oli pakko mennä siitä, missä aita on matalin, ja käyttää lapsityövoimaa. Prinsessa koristeli karkeilla valmiita kauralastuja.

Kuvassa vasemmalla päivänsankari, oikealla pikkusisko Prinsessa ja keskellä kummityttöni, jonka kasvot olen sutannut, koska en ole kysynyt lupaa kuvan julkaisemiseen.

Velmun kanssa yhdessä suunniteltiin kaverisynttärit. Kutsukorttiin Velmu piirsi itse kuvan, jonka skannasin ja tulostin kaikille kutsutuille. Synttäreistä muodostui merirosvoaiheinen, sillä toiveena oli aarteenetsintä.

Ompelin pellavakankaasta pieniä pussukoita jotka täytettiin suklaakolikoilla.

Pussukat sullottiin miehen lapsena(?) tekemään arkkuun ja arkku pihalle pensaan suojiin. Työpaikallani viime tingassa tehdyn hyvin suppean gallupin tuloksena jouduin tulostamaan lapsille netistä kartan, jonka mukaan aarretta etsittiin. (ELI suuri osa työkavereista oli sitä mieltä että merirosvosynttäreihin kuuluu ehdottomasti kartta aarteenetsinnän yhteydessä) Onneksi lapset olivat liian innostuneita kiinnittääkseen mitään huomiota karttaan, ja huijasin niitä milloin hyppimään kolme hyppyä vasemmalla jalalla, milloin peruuttamaan/etenemään askeleita... Minulla oli ainakin mielettömän hauskaa!

Värjäsin spritea elintarvikeväreillä eri värisiksi. Lapsista oli hauskaa tehdä sekoituksia!

Blogini 3-v. synttäreiden arpajaisvoittaja on selvinnyt. Onnittelut Salaisen puutarhan emännälle, laitahan sähköpostilla osoitetta, os. sivupalkissa, niin lähetän sinulle palkintosi.

Tuntuuko kenestäkään muusta siltä että kummasti aika on piinallisen pitkään kortilla? Olen toki sydämmellisen kiitollinen siitä että viikonlopuiksi järjestyy kummasti aina jotain kyläilyä tms. Mutta kun väliin ei jää juuri hengähdystaukoja. Toisaalta lapset vaativat jatkuvasti jotain ohjelmaa, miten Teillä vaatimukset hoidetaan? Tuntuu hienolta kun lapset tekevät omia ystäväkontaktejaan, toivon aina että joukkio ajautuisi meille, jolloin pystyn jollain tapaa olemaan kuulolla tapahtumista. Pojan jalkkis on nyt loppunut talviajaksi, voi miten mukaansatempaava hieno harrastus siitä tulikin koko perheelle kesäksi. Nyt on Prinsessan toiveiden vuoro, hän halusi balettiin.

Rentouttavaa viikonloppua!