Edellisen postauksen aihepiirillä jatketaan, viime viikonloppuna juhlittiin kummitytön ripille pääsyä. Tytön isä (veljeni) piti kotosalla liikuttavan kauniin puheen tyttärelleen, monella oli silmät kyynelissä, eikä vähiten juhlitulla. Tein kummitytölle kortiksi kollaasin, johon olin kerännyt muutaman valokuvan, kummitytön pienet, meillä lainassa olleet kengät, sekä tilaisuuteen sopivia runoja.
Lahjaksi nuori toivoi vain rahaa, helpotus minulle, ei tarvitse juosta kaupoissa ja miettiä mitä tarpeetonta taas tuli ostettua. Rahan laitoin hillopurkkiin.
Omalla tytölläni ei ole nimipäiväkalenterissa omaa nimipäivää, ja siksi nimpparit jäävät harmillisen usein juhlimatta. Kakkua sentään tuli nyt tehtyä, ja pienellä porukalla sitä maisteltua. Jälleen hyydykekakku, pohjana keksiä, välissä vaahtoutuvaa vaniliakastiketta ja valkosuklaata sekä päällä kotimaisia mansikoita.
Ihana ystäväni työpaikalta antoi tekemiään prinsessapipareita, lasten herkkuja.
Ei postausta ilman kukkatilannetta; pihalla kukkii nyt viimejouluiset hyasintit.
Kiinanlaikkuköynnös on alkanut punertamaan lehtiään.
Köynnösruusu Pohjantähti kukkii.
Sormustinkukassa on yksi ainut mutta sitäkin kauniimpi kukka. Tykkään siitä niin kovasti, että ostin vielä lisää siemeniä, ja sateella kävin niitä multaan heittelemässä.
Kuolleeksi luulemani kärhö kukkii. Ainokainen kukka on maistunut kotiloille.
Kirpputorilta löytyi vanhaan varastonoveen sopiva kahva ja haka. Kahvan kiinnitykseen käyttämäni ruuvitkin on tarkaan valittuja, sopivasti ruosteisia, eikä mitään uutuuttaan kiilteleviä.
Aiemminkin on kuvissa vilahtanut nämä vanhat perunalaatikot, sain ne ystävältä, suuret kiitokset M!
Vanhat kukkaruukut ovat peräisin Pehtoorista, ne olen saanut lahjaksi miehen tädiltä. Ruukuissa kasvaa keijunmekkoa.
Kukkapenkissä kasvaa erikoinen rikkakasvi, se on köynnös, jolla on tumman lilan väriset pienet kukannuput. Tietääkö kukaan lukijoista mikä se mahtaa olla?
Kasvilla on hauskanmalliset lehdet. En ole aikomassa sitä hävittää, ellei se osottaudu miksikään vallan vaaralliseksi.
Juhannusjuhlat ovat osaltani tänä vuonna varsin laimean oloiset, vietän sitä yksin Pulmun, Lakun ja Demin kanssa kotona. Muu perhe on mökillä. Olen nauttinut yksinolosta, mutta aamulla on minunkin mentävä mökille. Kaikkea kivaa on saanut puuhasteltua, kuten uusi kranssi ulko-oveen. Tekokukista, omat pionit kun eivät kuki.
Päivän Aamulehdessä olikin osuva otsikko.






9 kommenttia:
Kaunis postaus.
Lailla pitäisi kieltää liikuttavat juhlapuheet, toivoo ikuinen itkupilli. Rippijuhlat ovat ikimuistoisia, lapset eivät ole enään niin lapsia, eikä vielä aikuisiakaan, vasta siinä kynnyksellä.
En tunnistanut kysymääsi kukkaa, mutta sormustikukan tiedän siementävän paljon ja se leviää jokaiseen kukkamaahan jollei ole varuillaan. Tosi kaunis kukkija, ei haittaa.
Hyvää juhannuksen jatkoa sinulle ja perheellesi.
Rauhaisaa juhannusta ja nauti omasta ajasta!
Tuo kenkäkukkanen on hauska muisto rippilapselle. Voi sinun ihanaa pihaa kuinka kauniisti se kukkii. Mukavaa juhannuksen jatkoa sinulle.
Kauniita keskikesän kuvia olet meille tarjoillut! Oikein mukavaa juhannusviikonlopun jatkoa!
T. Sari Puumulista
Ihania kuvia! Ja tosi kaunis tuo sormustinkukka, ostin 6 taimea sitä, saa nähdä miten täällä lähtee kasvamaan... Tuo teidän patio on kaunis :)
Kaunista teillä! Tuota kysymääsi kukkaa en tunne, mutta meillä kasvaa kukkapenkissä samanlainen. En ole sitä sinne istuttanut, mistä lie tullut ehkä lintujen mukana? Ajattelin samoin, kun kerran kaunis on, olkoon siellä!
Ai, ai miten herkullinen mansikkakakku..nam.nam. Teillä olikin varmaan onnistuneet juhlat.
Enpä tiedä minäkään mikä tuo köynnöstävä kukka on, jos sei hirveesti leviä niin mikäs sen siinä ollessa, kauniilta näyttää. Voisin yrittää joltain vielä kysyä, yritän tulostaa tän kuvan värillisenä, jospas saataisiin selvyys.Jookos. Ilmoittelen sitten.
Nuo sormustinkukat on vallan kauniita, itsellänkin niitä on, tänä vuonna vaan oli ns. välivuosi luultavasti ensi vuonna tulee runsaamminen, se kun on kaksi vuotinen.
Ihanalta näyttää pihassasi.
Hauskaa ja aurinkoista kesän jatkoa.
Olette olleet kauniissa ja herkässä juhlassa:)
Ihania kuvia! Ja tuo kakku, namskis...;)
IHANAA KOHTA ALKAVAA HRINÄKUUTA!♥
Hieno blogi sinulla ja mukavia tunnelmia. :)
Tuo kyselemäsi köynnöskasvi on punakoiso, ja kaunis se tosiaan on. Kukathan muistuttavat hiukan perunan kukkaa, koisokasveja kun molemmat ovat. Odotahan, kun kukista muodostuu marjatertut, niistä tulee todella kauniit: punaisia, oransseja, keltaisia ja vihreitä pisaran muotoisia marjoja samassa tertussa, sillä marjat kypsyvät eri aikaan.
Mutta: tämä on todella myrkyllinen kasvi, joten sitä sietää varoa siellä missä pieniä lapsia liikkuu. Itselläni se kasvaa orapihlaja-aidan seassa ja nyhdän sen aina pois kadun puolelta siltä korkeudelta minne pikkulapset ulottuvat. Aidan päällä ja sisäpuolella saa kukoistaa.
Lähetä kommentti